Rauhoitu Hyvä Ihminen!

Nykyaikana sitä pitäisi kokoajan olla helvetisti kaikkea. Ei esimerkiksi voi olla vain hyvä tyyppi tai hyvä äiti. Semihyvä sulkapallossakin on tänäpäivänä täysi luuseri. Ja jos osaat kutoa, mutta et tehdä karjalanpaistia, niin olet keskinkertaisakin huonompi.

Koti ei ole enään mikään luukku, jossa viihdyt itsesi tai perheesi kanssa. Ehei, näin designin kulta-aikana sen pitää kelvata vähintään Avotakan esiteltäväksi, mutta vielä parempi jos se näyttäisi samalta kuin Glorian kodin esittelemät kartanot Tanskassa, viherhuoneineen ja takkoineen.

Ja mitään säälittävää aerobiciä ei enään lasketa kuntoiluksi, vaan kaikilla nykyaikaisilla naisilla ja miksei miehilläkin pitäisi olla oma lukujärjestyksensä jollekkin kaikkiin-mahdollisiin-ryhmäliikuntalajeihin-erikoistuneelle salikompleksille ja tietenkin viimesimmän muodin mukaiset hiihtopuvut itsestään liukuvine suksineen.

Jos vaatteesi ovat mitään muuta kuin tyylikkäät, olet tässä maailmassa kuin nukka villatakissa; pilaat kokonaiskuvaa.

Eikä se parisuhteesi voi toimia saati olla hyvä, jos te ette omista mökkiä ja koiraa ja sitä Avotakkakotia ja kaikkea roinaa sen sisällä ja suunnittele lapsia kohta tai ole jo naimisissa tai muuten vaan poikkeatte valtavirrasta.

Entäpä miten rentoudut? Oletko kristitty ja käyt kirkossa? Onpa vanhanaikaista! Kun katsos nykyään me urbaanit pissaliisat käymme meditoimassa Tiibetissä, Joogaamassa Intiassa ja tottakai zenkylpemässä Thaimaassa. Rentoutuakseen emme todellakaan katso telkkaria, vaan kävelemme luonnossa hengittäen ja hiljentyen, kuten elämäntapaoppaamme opettaa.

Aikakäsityskin on muuttunut ja vaihtelee sen mukaan, olemmeko hirveessä draivissa vai tarvitsemmeko lepoa. Syklinen aikakäsite on useamman täydellisen ihmisen seinällä tai tatuoinnissa muistuttamassa siitä kuinka aika on loputon. Mutta silti heidän kalenteristaan loppuu aina viivat, vuorokaudesta päivät ja lopulta elämästä vuodet.

Ja entä silloin ennenvanhaan? No ei asiat silloin ollut paremmin. Silloin vain korostettiin enemmän yksilön hyviä puolia, eikä pyritty luomaan niitä lisää. Leipuri osasi tehdä leipää ja maanviljelijä viljellä maata. Kuka nyt enään haluaisi omistaa elämäänsä yhdelle asialle, kun voi tehdä ja olla kaikkea. Sitäpaitsi entisaikaan kukaan ei osannut kuuttasataa eri kieltä ja ollut maailmankansalainen. Silloin kaikki oli niin juntteja että tekivät jotain käsillään ja hyödynsivät sitä. Eikä silloin myöskään tajuttu laittaa lapsia tarhaan oman uran alta, ei lähteä vanhempien luota mahdollisimman kauas hyvinvoimaan.

Eikä silloin ennen pystytty unohtamaan, että me ihmiset olemme rajallisia. Emme me voi hallita kaikkea. Emme voi tehdä kokoajan jotakin hyödyllistä ja samaan aikaan olla rauhassa ja rentoutua. Me emme voi olla minkäänlaisessa tasapainossa itsemme ja luontomme kanssa niin kauan kun luulemme pystyvämme kaikkeen, koska 'kaikella' on myös negatiivinen puolensa ja epätasapainonsa.

Ihmisen ei tarvitse muuttua samassa tahdissa maailman kanssa, koska maailma muuttuu joka hetki ja ihmistä sellainen vauhti stressaa. Ole siis hetki samanlainen kuin eilen, älä pakota itseäsi muuttumaan. Päästä irti täydellisyydestä ja ota kiinni elämästä. Saatat saada pari tuntia lisää aikatauluusi.