Mihin kaikki ovat menneet?

Jos olisin tiedemies alkaisin tutkimaan ihmisten katoamista. En siis pysyviä katoamisia, mikä sinällään on myös hyvin harmillista, mutta sellaista katoamisen välitilaa, jossa ihmiset ajautuvat muutamaksi päiväksi, ehkä jopa viikoksi johonkin mustaan aukkoon, jossa ei ole kuuluvuutta eikä myöskään facebookia.

Minulla on tapana ärsyyntyä tällaisesta muun maailman feidaamisesta, vaikka saatan itsekin huomaamattani hengailla mustassa aukossa äitini sohvalla puhelin jossain partsin maton alla. Onnekseni osaan pukea ärsyyntymiseni huolestuneisuuden viittaan, mutta sekään ei auta kun yritän saada kiinni jonkun jonka kanssa rupatella hetki ja kaikkien puhelimet menee vastaajaan. Kadotessa pitäisikin tallentaa vastaajaansa viesti, että olen mustassa aukossa pari päivää, soittelen takaisin kun jaksan. Mutta ei. Kun jengi imaisee itsensä tyynen rauhallisesti olemattomuuden vyöhykkeelle, voisi oikeastikin huolestua ja ruveta miettimään mihin se kaveri on nyt oikein joutunut. Viime yönä näin unta, että eräs katoavainen tuli kolkuttelemaan ovelleni suoraan parin päivän putkareissun jälkeen.

Onko vika minussa? Jätetäänkö minun puheluihini järjestelmällisesti vastaamatta? Olenko niin paska kaveri/sisko/tytär/tyttöystävä, että puheluni ovat vain kiusallista pirinää kännykkäkotelossa? Olenko "Älä vastaa!"? No siihen en usko itsekkään.

Lähdenkin tästä äitini kanssa saunaan odottelemaan, että musta aukko sylkee ystäväni takaisin elämään. Sain muuten viisumini ja minusta tulee virallisesti avovaimo ja californialainen. Että voin sitten soitella vastaajiinne sieltä mustasta aukosta.