Ostetaan rahapuu

Selailin juuri pikkuystävieni tyyliblogeja ja eräässä niistä käytiin kiivasta "kuinka noloa, onko noloa, mitä vittua kuka maksaa vaatteesi" -keskustelua. Joku oli saanut mutsiltaan satasen takin ja nyt pienet bloggarit ja seuraajat ovat sekaisin kun maalainen hulluilla päivillä. 

Itse laskeskelin poikaystäväni kanssa tänään laskuja ja kuun menoeriä ja sen jälkeen viisaana tyttönä rupesin sohvaikkunashoppaamaan. Turvakseni luottorajani ovat ylittyneet jo syyskuun puolivälissä, niin ei tule turhia tilailtua. Skidi masis. Minulla kun ei ole varaa edes forver 21:n rätteihin ennen kuin ... joku... ostaa minulle ...rahapuun?!? Jos äitini, mummoni, isäni, poikaystäväni äidin koira, tai ihan kuka vaan tulisi ja ostaisi minulle edes muropaketin, olisin ehkä onnellisempi kuin koskaan. Lähden tänään tapaamaan ystäviäni toiseen kaupunkiin ja poikaystäväni antoi minulle 20 dollaria matkarahaa ja meinasin purskahtaa itkuun. "Maksetaan toi sähkölasku osissa." Hän sanoi. Lähetin isälleni rahanruinaus sähköpostin, jotta saisin ensi kuussa voita leivän päälle. Olisipa ongelmani yhtä yksinkertaisia, kun puolustella mummoni päätöstä ostaa minulle takki. Ostaisipa mummoni minulle takin. 

Juttelin juuri äitini kanssa skypessä ja hän kyseli joululahjatoiveitani. Top viitoseni tällä hetkellä on halvempi puhelinliittymä, kuntosalijäsenyyden peruminen (kirjotettiin J:n kanssa puolentunnin aivopesun jälkeen vuoden soppari), vuoden lounaat koulussa, urheilutoppeja ja Ugg-saappaat (Kaliforniassa nyt vaan pitää olla uggit). Ainiin ja perse joka kakkaa rahaa. 

Luulen, että joudun taas tekemään oikeita töitä. Opintotuet ja -lainat riittävät juuri ja juuri vuokran ja lukukausimaksujen maksamiseen. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi potkii minua niin, että päässäni soi. Rakas Joulupukki, olen ollut todella kiltti ja toivon tänä vuonna rauhaa ja rakkautta ja ehkä pienen lottovoiton.

/manic money