Salaa haaveilen Louis Vuittonin laukusta (tarkemmin sanottuna malli "Pochette Accessoires" kuosi vaalea Damier Canvas), hikisista salsatunneista (kuinka seksikasta?!) ja nyt ratkesin kirjoittamaan blogia.
Kuten huomata saattaa mielipiteeni eivat juurikaan kohtaa kaytantoa. Saatan ravintolaan mennessa jauhaa koko matkan ihanasta pupusta jonka haluaisin lemmikikseni (nimeksi tulisi muuten Nacho Gonzales, tiedoksi niille jotka eivat viela tienneet), mutta silti tilata ravintolassa janista lautaselleni.
Blogissani ei ole kysymys oikean ja vaaran, hyvan ja pahan erottelusta (en ikina vaita olevani oikeassa, vaikka tiedan muiden olevan taysin hakusessa...) vaan ennemmin pyrin kyseenalaistamaan ilmioita. Kiinnitan paivittain huomiota politiikkaan, ihmisiin, muotiin, ilmastoon. Siis lahes kaikkeen mita ymparillani naen. Ja minulla on kaikesta mielipide ja jos ei ole, pyrin muodostaman sellaisen hyvin pian.
Niista on pieni blogini tehty.
Kaytannon tasolla pahoitteluni aa:n (niinkuin aiti) ja oo:n (niinkuin oykkari) pisteiden puuttumisesta ja muusta mihin poikaystavani vajaavainen jenkkilappari (ei, en tarkoita lapiota) ei pysty. Olen talla hetkella Kaliforniassa ja siis taman nappaimiston aarella toukokuun puoleenvaliin asti. Eli juuri kun tahan invaliditekstiin (ja sen kirjoittamiseen) ehtii tottua, rupeaa taas nakemaan pisteita.
Koska olen kaytannossa stay-at-home-tyttoystava talla hetkella, paivitan blogiani todennakoisesti niin usein ettei sita ehdi kukaan normaali ihminen edes seurata. Mutta koska asiani ei ole sen tarkeampaa kuin viime viikon Lidlin tarjousilehtinen, et todennakoisesti jaa junasta jos et kaikkia huomioitani ehdi lukea.
Pikaisiin kuulemisiin,
Manic Monkey
2 comments:
Huh,
koukussa.
Hauskaa kaliforniakevättä!
No tässä ainakin yks suhtkoht normaali ihminen, joka sai näistä sun teksteistä piristystä päiväänsä ja aion seurailla.
Post a Comment